Kevään ensimmäisestä avajaismainoksesta kävi ilmi, että nyt se on tapahtunut. Linnanmäellä oli uusi ilme. Kaunis siivekäs hahmo vie jalat irti maasta ja terävä vuoristoratafontti on vaihtunut pehmeämpään kaarilogoon. Hienoa! Ilme puhuttulee enemmän koko perhettä kuin vanha pellehahmoon perustuva ilme. Ei huvin tarvitse loppua aikuisena. Itse kokeilen aina vauhdikkaimmat uutuuslaitteet.
Mutta. Jotain tuntuisi puuttuvan. Missä on iloinen aurinkoisuus? Sekä ilmoituksessa että lehtimainoksissa käytetyt kuvat ovat kovin kalseita ja tummia. Kuvamaailma on osa ilmettä ja se luo ilmekokonaisuudelle lopullisen tunnelman. Kun Finnmatkojen ilme aikoinaan muuttui uuden omistajan ilmeen mukaiseksi, heidän kuvillaan oli sama ongelma: kovin kalseaa. Etelänlomilla aurinkoisuus on vieläkin oleellisempi mielikuvallinen ominaisuus kuin huvipuistolla. Ankeus voi syntyä jopa niin pienestä syystä kuin väärä sinisen sävy. Aurinkoisen taivaan väri on voimakas turkoosinsininen. Näissä kalseissa kuvissa taivas vivahtaa violettiin. Linnanmäen kuvissa on lisäksi syviä varjoja ja siitä johtuen paljon mustaa.
CSI Miamissa on aivan omanlaisensa kuvamaailma. Sen värit ovat lähes ylimakeita ja liioitellun aurinkoisia. Kuvista kuitenkin tunnistaa heti, mihin ne liittyvät. Vaikka Linnanmäellä usein onkin todellisuudessa aivan kuviensa väristä ja joskus vieläkin harmaampaa, ihmiset ostavat mielikuvia ja elämyslupauksia.
Pieni määrä keltaista jossain elementissä voisi tuoda sopivan annoksen aurinkoa. Itse asiassa ensivaikutelman yhteydessä ajattelin, miksi liikemerkin oranssi siipi ei ole keltainen. Mutta kuvilla, oikeilla kuvavalinnoilla ja olemassaolevien kuvien käsittelyllä halutunlaisiksi voi tehdä paljon enemmän.
